Nuijan päästä – erotuomaritiedettä

Selailin pääsiäisenä läpi muutamia FIFA:n fysiikkagurun, Werner Helsenin, jakoon laittamia tutkimuksia liittyen jalkapallon erotuomaritoimintaan. Vedän tässä hieman yhteen esiin nousseita pääkohtia.

Vaikka tutkimusaineistossa käsitelläänkin suurimmaksi osaksi erotuomaritoiminnan huipputasoa, on kaikkien asiaan tavoitteellisesti suhtautuvien syytä kuitenkin laittaa näistä jotain omiin muistilokeroihin.

Yleisesti tiedossa ovat fyysisiin vaatimuksiin liittyvät tutkimukset, joiden mukaan erotuomari liikkuu pelin aikana noin 11-13 km ja avustava noin 5-8 km vähän tutkimuksesta riippuen. Erotuomarin liike vastaa intensiteetiltään ja määrältään myös melko tarkkaan saman ottelun pelaajien liikkumisprofiilia.

FIFA on jo pitkään etsinyt kuntotestiä, joka antaisi jonkinlaisen kuvan tuomareiden kyvykkyydestä suoriutua ottelutilanteiden vaatimuksista huipputason jalkapallossa. Aikaisemmin käytössä ollut 2×50 + 2×200 + cooper ei tutkimusten mukaan vertautunut mitenkään erotuomareiden suorituskykyyn ottelutilanteissa. Tilanne on tutkimustiedon valossa lähes sama myös nykyisen 6×40 + 20×150 testin suhteen.

Olette varmaankin kuullut puhuttavan myös niin kutsutusta YoYo testistä. Tämä on tutkimusten valossa se testi, mikä antaa totuudenmukaisen kuvan erotuomareiden fyysisestä suorituskyvystä myös ottelutilanteissa. Tähän liittyen on myös todettu, että niin kutsuttu HI intensity –harjoittelu on ainoa tehokas tapa kehittää erotuomarin suorituskykyä. Tällä tarkoitetaan harjoituksia, joissa tehdään työtä kohtuullisen lyhyen aikaa (15-30 min, tämä ei ole sama kuin harjoituksen kesto) korkeilla sykkeillä (yli 85% maksimisykkeestä). YoYo testissä FIFA:n hyväksymä suoritus on 14:42 eli 1800m. Erinomainen tulos taulukon mukaan on puolestaan 20:51 eli 2600m. Subjektiivisesti voisin arvioida, että keskimääräinen piirierotuomari juoksee tässä testissä noin 7-9 min eli 840-1080m.

Vammoja käsittelevissä tutkimuksissa todetaan, että eniten ongelmia erotuomareilla on akillesseudulla, pohkeissa, takareisissä ja alaselässä. Ihan kuin joku olisi lukenut meikäläisen vammahistorian ja laittanut sen tieteelliseen muotoon. No, ei siitä sen enempää.

Paitsiosta on myös tehty lukuisia tutkimuksia. Merkittävin niistä on luonnollisesti se, mikä yksinkertaisesti toteaa ihmissilmän olevan kykenemätön havaitsemaan kaikki paitsiopäätöksen kannalta merkitykselliset kohteet syöttöhetkellä. Silmä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi nopea. Jokainen paitsiopäätös on siis valistunut arvaus. Hyvissä olosuhteissa (kaikki kohteet alle 60 asteen katselukulmassa ja sopivilla etäisyyksillä toisistaan sekä erotuomarista) silmä voi tehdä havainnot noin 0,2 sekunnissa. Epäedullisissa olosuhteissa aikaa pelkkien havaintojen tekemiseen saattaa kulua jopa yli sekunti. Aikahaarukassa 0,2-1,0 sekuntia kentällä ehtii kuitenkin tapahtua kohtuullisen paljon, kun liikutaan suurilla nopeuksilla.

Jos unohdetaan se, että paitsion havaitseminen ei fysiologisesti ole mahdollista, niin paitsioon liittyen on myös monia tutkimuksia, jotka havainnollistavat kahta perussyytä virheellisten tuomioiden takana. Nämä ovat katselukulmaan (trailing/leading – suomeksi ehkäpä jäljessä/edellä) liittyvät optiset hahmotusvirheet sekä niin kutsuttu flash-lag, joka tarkoittaa sitä, että suurella nopeudella eteenpäin liikkuvan kohteen arvioidaan tietyllä ärsykkeeseen perustuvalla havaintohetkellä (syöttöhetkellä) olevan edempänä kuin se onkaan. Katselukulma voi johtaa molemman kaltaisiin vääriin paitsiotuomioihin (liputus/ei-liputus), flash-lag on yhteydessä vain virheellisiin liputuksiin. Yhteenvetona paitsiosta voidaankin todeta, kuten eräs kotimainen kollegani asian hyvin muotoili: ”Toiset vaan arvaa vähän paremmin kuin toiset.”

Mitäs vielä? Niin. Howard Webbistä oli tehty ihan mielenkiintoinen case study, josta ilmenee kaverin fyysiset aktiviteetit 8 vuoden ajalta päättyen vuoteen 2010. En tiedä, sisältääkö tutkimuksen taulukko kaikki harjoitukset, sillä sen mukaan Webb on harjoitellut vuositasolla ainoastaan 200-300 tuntia, mikä tuntuu varsin vähäiseltä määrältä ammattilaistuomarille. Tietysti voi olla niinkin, että Howard tekee ja suunnittelee asioita sen verran laadukkaasti, että turhaa aikaa karsiutuu sitä kautta pois. Ehkäpä omassakin harjoittelussa olisi selvästi parantamisen varaa tässä valossa, sillä tunnit tuntuvat olevan riittävällä tasolla.

Siinäpä se tällä kertaa. Palaamme aiheeseen. Ensi viikolla käynnistyy Veikkausliiga. Nurmen tuoksusta ei tosin ole vielä puhettakaan.