Tekijä: ksetk

Suomessa kausi on taipumassa kohti syksyn loppuhuipennuksia ja monen joukkueen osalta hommat alkavat olla jo paketissa, vaikka sarjoja onkin pelaamatta vielä useita kierroksia. Liigassa rovaniemeläisten tilanne alkaa vaatia jo ihmettä, samoin HJK:n syrjäyttäminen sarjataulukon kärjestä. Ykkösen lähtijät ovat suurella todennäköisyydellä Espoo, KPV, PoPa ja Kemi – kärkipään sijoitukset sen sijaan vaativat vielä hieman selvittelyä. Kakkosessa SJK on varma lohkovoittaja, BK-46 vahvoilla ja A-lohkon tilanne on vielä auki samoin kuin neljännen karsintoihin pääsevän joukkueen. Eurocupien malliin pelattavista karsinnoista on tulossa ilman muuta yksi syksyn seuratuimmista tapahtumista kilpajalkapallon saralla.

Keskisuomalaisten joukkueiden osalta JJK on vahvasti mukana Veikkausliigan mitalitaistossa. FCV:n suuntana on Kolmonen ja ViPa:n tilanne näyttää varovaisen positiiviselta sarjapaikan säilyttämisen suhteen. JPS on huhujen mukaan kiinnostunut Kakkosen paikasta, mikäli sellaisen onnistuisivat itselleen hankkimaan. Naisten puolella JyPK:n murskatappio Sportille synkensi ennustetta, vaikka nousu onkin edelleen mahdollinen.

Kansainvälinenkin kausi on pyörähtänyt käyntiin, vaikka Etelä-Euroopassa tilanne on vähän sekava palkanmaksuun liittyvien epäselvyyksien takia. Näyttäisi siltä, että kilpailukykyisen joukkueen rakentaminen UEFA:n nykyisiin kilpailuihin vaatii sellaiset 60 M€ ja silläkään rahalla todennäköisyys pokaalien nosteluun ei ole kovin iso. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Chelsea maksaa tällä kaudella pelaajilleen palkaa 209 miljoonaa euroa (liikevaihto 256 M€), vaikka seuran velka onkin kevyet 892 miljoonaa euroa. Carloz Tevez puolestaan on Valioliigan parhaiten palkattu pelaaja 255 000 punnan viikkopalkallaan. Huh. UEFA:n uudet budjettisäännökset ovat tulossa voimaan muutaman vuoden kuluttua – saapa nähdä, onko tällä oikeaa vaikutusta käsistä karanneisiin pelaajapalkkioihin.

Tuomaripuolella olette varmaakin huomanneet, että lisätuomarien paikka Chämppärissä on muuttunut maalin toiselle puolelle ja näin päätuomarit pääsevät liikkumisessaan noudattamaan vanhaa diagonaalia. Muutoksen taustalla on viime kaudella nähty törmäily ja pelin tiellä oleminen. Ainakin alkuun tilanne on näyttänyt paremmalta kuin viime vuonna. Kotimaassa suurimmat kohut ovat hiljalleen laantuneet ja lehdissä asiaa on käsitelty jopa hieman asiapohjaisestikin. Lisäksi tuomarit ja seurat istuvat tällä viikolla palaveeraamaan mieltä painavista aiheista. Keski-Suomessa olemme olleet hivenen ongelmissa erotuomareiden riittävyyden suhteen, mikä on aiheuttanut yllättävänkin paljon poikkeusjärjestelyjä. Vaikka olemme rekrytoinnissa onnistuneet kohtuullisesti, on luottomiehistä ollut aikaisempaa enemmän pulaa. Aiheeseen liittyen kiitän jo etukäteen venymisestä Hippoturnauksessa – muistakaa päivittää käytettävyytenne taulukkoon ellette ole niin jo tehneet.

Veikkausliigan tuomaritoimenpiteet ovat viime aikoina olleet kovasti esillä. Erityisesti TPS-Honka -ottelun jälkimainingeissa yksi jos toinenkin on esittänyt kriittisiä äänenpainoja liigan tuomareita kohtaan. Mainitussa ottelussa tapahtui tuomarivirhe, jollaista ei olisi saanut päästä tapahtumaan. Onneksi tilanteesta ei kuitenkaan seurannut mitään ratkaisevaa kyseisen ottelun tuloksen kannalta. Mitä sitten tulee siihen maaliin johtaneeseen paitsiovaparin antamiseen, niin siitä turkulaisjoukkue voi kyllä mielestäni ottaa ison osan ihan oman huolimattomuutensa piikkiin.

No, entä yleisemmin – onko liigan tuomaritoiminnassa ollut moitittavaa? Kyllä. On ollut tilanteita, mitä ei ole pystytty ratkaisemaan oikealla tavalla. Todettakoon kuitenkin, että useat näistä tilanteista ovat videoltakin katsottuna olleet varsin vaikeita ratkaista. No, tähän liittyen on erilaisissa kolumneissa ja keskustelupalstoilla esitetty jos jonkinlaista toimenpidettä asioiden parantamiseksi. Useissa kirjoituksissa on noussut esille tuomareiden ja organisaation avoimuuden puute – asioista ei kuulemma keskustella tarpeeksi. Ja pääsääntöisesti tällä keskustelulla on tarkoitettu sitä, että tuomareiden tulisi käydä otteluiden jälkeisessä pressissä kommentoimassa isoja tuomioita. Tällä kaudella tuomareiden ottelun jälkeiset toimet ovat kuitenkin pyörineet pääsääntöisesti pahasti flopanneen sähköisen pöytäkirjan ympärillä. Ja eivätpä nuo pressitilaisuudet muutenkaan mitään viisauden tyyssijoita ole – tunnetila on kiihkeiden ottelujen jälkeen liian korkealla oikean keskustelun aikaansaamiseksi. Lisäksi, kun tällaisia oikeita keskustelutilaisuuksia on yritetty järjestää, on joukkueiden kiinnostus asiaan ollut varsin laimeaa. Hieman ristiriitaista, sanoisin. Nyt on kuitenkin sellaisia viitteitä, että Palloliitto saattaisi ottaa asiassa aikaisempaa aktiivisemman roolin, joten seuratkaapa, mitä syksyn mittaan tapahtuu.

Vaatimustaso tuomaritoiminnan suhteen on korkeaa luokkaa ja niin sen pitää pääsarjassa ollakin. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että meillä kaikki tuomarit ovat amatöörejä. Lisäksi tämän vuoden otteluita on pelattu poikkeuksellisen paljon arkipäivinä, mikä on ollut omiaan lisäämään painetekijöitä toiminnassamme. Suurin osa valmentajista ja pelaajista ovat kuitenkin ammattilaisia, eivätkä hekään onnistu joka kerta, vaikka pystyvätkin keskittymään tekemiseensä täyspäiväisesti. Siinä mielessä median kohuotsikot ovat olleet hieman yliampuvia ja kohtuuttomiakin. Harvoinpa pelaajien tai valmentajien munauksia retostellaan vastaavaan tyyliin. Toisaalta valmentajista ja pelaajista negatiiviseen sävyyn kirjoittelu johtaa usein toimittajan jatkon kannalta hankalampaan tilanteeseen kuin tuomarin mustamaalaaminen. Tuomareilta kun maukkaita lausuntoja ei kuitenkaan ole herumassa.