Nuijan päästä – kansainvälisen kauden nostot

Eurojalkapallon kevät on sitten taputeltu ja Bayern sai kuin saikin balsamia viime vuosien haavoilleen. Myös suurten pelien sulaja ja itkupillien ykkösmies, Arjen Robben, sai lopulta omaan sarakkeeseensa myös onnistumismerkintöjä. Kansallisissa sarjoissa suuret ovat olleet tänä vuonna vakuuttavia ja jyränneet kansallisiin mestaruuksiin ilman suurempia ongelmia.

No, sitten itse asiaan eli erotuomarisuorituksiin.

Keväällä on nähty varsin mallikelpoisia ja jopa erinomaisia vetoja, joista viimeisimpinä esimerkkeinä Webb (Real – Dortmund) ja Kuipers (Dortmund – Real), jotka hoitelivat matsinsa munakkaan tyylikkäästi alusta loppuun.
Sitten on tietysti myös niitä hieman heikompia suorituksia, jotka voidaan jakaa ehkäpä muutamien alaotsikoiden alle. Rizzolin finaalivihellys on vielä tapaus erikseen.

Mutta aloitetaan niistä muutamista havaituista kehityskohteista.

Yksi alaotsikko tässä olisi varmaankin käsivirheiden huomioarvo. Sen verran paljon on käsivirheistä puhuttu tänäkin keväänä. Asia on nykyisellään niin tulkinnallinen, että sataprosenttisen linjan vetäminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi suuren yleisön mielipiteitä muokkaavat lähinnä selostajat ja kommentaattorit, jotka turvautuvat vielä varsin vanhakantaisiin ajatuksiin asian suhteen. Pientä edistystä on kuitenkin ollut havaittavissa, sillä kyllä sieltä on kuulunut välillä myös hieman modernimpaa terminologiaa. Luonnollisen peliasennon tulkinta on kuitenkin lähtökohtaisesti paljon vaikeampaa kuin äkkiseltään luulisi.

Toinen alaotsikko on erotuomaritoiminnan raadollisuus.
Tästä on malliesimerkkinä Dortmund-Malaga, mikä oli Thomsonin johtamalta tiimiltä vähintäänkin hyvä suoritus aina 82. minuutille saakka. Tavallaan ymmärrän vielä senkin, että maksimijuoksusta ei nyt vain enää oteta seuraavaa vaihdetta pallon linjaan ja olla siellä näkemässä niukkaa paitsiota, joka johti Malagan maaliin. Lisäajan tilanne onkin sitten kokonaan toinen. Dortmundin voittomaalia edelsi ei yksi, vaan kaksi paitsiotilannetta, joista kumpikin olisi kyllä ollut otettavissa pois. Erityisesti ensimmäinen (jos nyt unohdetaan kokonaan tuon tilanteen aikaiset painetekijät ja fyysinen rasitus). Jos saa arvailla, niin avustava jäi vähän miettimään ensimmäistä vaparitilannetta ja sen jälkeen maalin edessä olikin mahtihärdelli ja kapasiteettia oikean ratkaisun tekemiseen ei tuossa ajatusmylläkässä enää yksinkertaisesti ollut.

Kolmas otsikko on sitten epäonnistuminen.
Mielestäni Viktor Kassai on yksi yliarvostetuimmista eliittituomareistamme. Hänen tiimilleen on sattunut viime vuosina kaikenlaista ja se kuuluu luonnollisena osana huippuerotuomaritoimintaan. Kuitenkin tapa, jolla tiimi on missannut isoja tuomioita on ainakin itselläni herättänyt enemmän kysymyksiä kuin tarjonnut vastauksia. Eräällä tavalla näen yhtymäkohtia toiseen inhokkiini, Martin Atkinssoniin, joka niin ikään toistuvista virheistään huolimatta on saanut aina uuden mahdollisuuden. Ehkäpä näiden herrojen kabinetti vain on ylivertaista, sillä kentällä he eivät sitä ole olleet. No, Kassain osalta puhun tietysti Bayern-Barcelona välierästä, joka ilman Barcelonan totaalisulamista olisi herättänyt paljon isompia otsikoita.
Nyanssin omaisena kruununa tässä ottelussa oli tietysti sääntöasiantuntija Malisen lanseeraama ”maali hyväksytään ja sitten pikku, pikku keltainen”, joka oli surullinen esimerkki, miten jalkapalloammattilainen voi olla totaalisen kujalla sääntöjen perustavaa laatua olevista periaatteista.

Kaikki tämä kuitenkin kuuluu futikseen ja tekee siitä juuri niin dramaattista kuin se parhaimmillaan ja pahimmillaan on. Epäonnistumiset, onnistumiset, valtapeli, kabinetti, vaikuttamisyritykset, paineensieto, asiantuntijuus…. kaikki osana maailman mahtavinta peliä.

Sitten vielä se finaali ja Rizzoli.
Tämän lajin merkittävin seurajoukkueottelu pelattiin lauantaina ja puikoissa oli Italian Nicola Rizzoli. Jos suurelta yleisöltä kysytään, niin Rizzolin veto oli erinomainen – ei kiistanalaisia tuomioita ja hyvä linjakas suoritus. Avustavatkin näyttivät osuvat tuomioissaan kivasti.

Kyllä, kyllä. Mutta. Jos sitten ajatellaan erotuomarikoulutuksen kannalta, niin Rizzolin suoritushan oli epäonnistunut, sillä antamatta jäi kolme punaista korttia (Ribery: 2 var, Dante: 2 var, Lewandowski: väkivaltainen käytös). Onko niin, että suurissa finaaleissa on ok katsoa asioita enemmän sormien läpi? Väistämättä tulee mieleen edellinen MM-finaali, missä Webb piti kaikki miehet kentällä, vaikka koulutuksellisesti ajatellen se ei ollut perusteltua.

On tietysti helppoa sanoa, että ilman muuta punaiset olisi pitänyt molemmissa peleissä antaa. Näihin otteluihin liittyvät painetekijät ovat nykyisellään kuitenkin megalomaanista luokkaa ja ne vaikuttavat saletisti kovimmankin kaverin suoritukseen. Johdonmukaisuus ja uskottavuus kuitenkin kärsivät, kun selvät kortit jätetään antamatta painoarvoltaan erittäin merkittävissä otteluissa. UEFA:n linjan tietäen, Rizzoli ei ole saanut kehuja ottelun erotuomaritarkkailijalta tai sitten ilmassa on merkittävän periaatteellisen muutoksen airuita. Jäämme seuraamaan tilannetta.

JYVÄSKYLÄ CUP 8.-9.6.2013 Esteellisyydet

Tervehdys jäsenistö!

Kerhomme jokavuotista panosta tarvitaan taas, kun Jyväskylä Cup pelataan viikonloppuna 8.-9.6.2013. Turnaus kasvattaa edelleen suosiotaan, kun tänä vuonna saadaan 200 ottelun raja rikki. Lisätietoja turnauksesta: http://www.jyvaskylacup.fi/

Ilmoitathan esteellisyytesi turnauksen osalta suoraan kerhomestarille tai esteellisyystaulukkoon:

https://spreadsheets.google.com/ccc?key=0AsVZdqS6rDqJcEdTYXBzbFlxRDVSRXhpM1ZVRTFFYkE&hl=en

Taulukkoon pääset myös Esteet kerhoasetteluihin -linkistä.

Terveisin,

Kerhomestari Ilkka Mettälä

Jalkapallon ja futsalin opiskelijoiden SM-kisat Jyväskylässä 25.-28.4.2013

1) Jalkapallon OSM-kisat:
Jyväskylän Vehkalammella pelataan to 25. – pe 26.4. opiskelijoiden Suomenmestaruudesta jalkapallossa. Näillä näkymin ottelut pelataan torstaina klo 11 ja 18 välillä ja perjantaina klo 9 ja 16 välillä. Lopullista otteluohjelmaa ei ole vielä julkaistu. Ottelujen peliaika on 2x25min ja ne pyritään hoitamaan erotuomarikolmikoin.

Lisätietoa kisoista: http://www.oll.fi/tapahtumat/tulevat-tapahtumat/opiskelijoiden-jalkapallon-sm-kisat/

2) Futsalin OSM-kisat:
Kauden viimeisimpiä futsaltapahtumia vietetään opiskelijoiden kisojen merkeissä Jyväskylässä pe 26. – su 28.4. ja kaikkien panosta tarvitaan.

Kisoissa on ns. mestaruus- ja rentosarjat, joista osallistumme ainakin mestaruussarjan tuomarointiin kaksikkoina. Lopullinen otteluohjelma ei ole vielä selvillä, mutta perjantain muutama ottelu pelataan klo 17 eteenpäin, jonka jälkeen la pelataan koko päivä ja sunnuntaina ratkaistaan mestari.

Lisätietoja kisoista: http://www.oll.fi/tapahtumat/tulevat-tapahtumat/opiskelijoiden-futsalin-sm-kisat/

Ilmoitathan minulle käytettävyytenne kisoissa viim. 15.4.2013 mahdollisimman tarkasti (esim. olen käytettävissä la klo 9-16) s-postilla osoitteeseen ilkka.m.mettala@student.jyu.fi tai numeroon 040-5076072.

Terv. Kerhomestari Mettälä

Nuijan päästä – erotuomaritiedettä

Selailin pääsiäisenä läpi muutamia FIFA:n fysiikkagurun, Werner Helsenin, jakoon laittamia tutkimuksia liittyen jalkapallon erotuomaritoimintaan. Vedän tässä hieman yhteen esiin nousseita pääkohtia.

Vaikka tutkimusaineistossa käsitelläänkin suurimmaksi osaksi erotuomaritoiminnan huipputasoa, on kaikkien asiaan tavoitteellisesti suhtautuvien syytä kuitenkin laittaa näistä jotain omiin muistilokeroihin.

Yleisesti tiedossa ovat fyysisiin vaatimuksiin liittyvät tutkimukset, joiden mukaan erotuomari liikkuu pelin aikana noin 11-13 km ja avustava noin 5-8 km vähän tutkimuksesta riippuen. Erotuomarin liike vastaa intensiteetiltään ja määrältään myös melko tarkkaan saman ottelun pelaajien liikkumisprofiilia.

FIFA on jo pitkään etsinyt kuntotestiä, joka antaisi jonkinlaisen kuvan tuomareiden kyvykkyydestä suoriutua ottelutilanteiden vaatimuksista huipputason jalkapallossa. Aikaisemmin käytössä ollut 2×50 + 2×200 + cooper ei tutkimusten mukaan vertautunut mitenkään erotuomareiden suorituskykyyn ottelutilanteissa. Tilanne on tutkimustiedon valossa lähes sama myös nykyisen 6×40 + 20×150 testin suhteen.

Olette varmaankin kuullut puhuttavan myös niin kutsutusta YoYo testistä. Tämä on tutkimusten valossa se testi, mikä antaa totuudenmukaisen kuvan erotuomareiden fyysisestä suorituskyvystä myös ottelutilanteissa. Tähän liittyen on myös todettu, että niin kutsuttu HI intensity –harjoittelu on ainoa tehokas tapa kehittää erotuomarin suorituskykyä. Tällä tarkoitetaan harjoituksia, joissa tehdään työtä kohtuullisen lyhyen aikaa (15-30 min, tämä ei ole sama kuin harjoituksen kesto) korkeilla sykkeillä (yli 85% maksimisykkeestä). YoYo testissä FIFA:n hyväksymä suoritus on 14:42 eli 1800m. Erinomainen tulos taulukon mukaan on puolestaan 20:51 eli 2600m. Subjektiivisesti voisin arvioida, että keskimääräinen piirierotuomari juoksee tässä testissä noin 7-9 min eli 840-1080m.

Vammoja käsittelevissä tutkimuksissa todetaan, että eniten ongelmia erotuomareilla on akillesseudulla, pohkeissa, takareisissä ja alaselässä. Ihan kuin joku olisi lukenut meikäläisen vammahistorian ja laittanut sen tieteelliseen muotoon. No, ei siitä sen enempää.

Paitsiosta on myös tehty lukuisia tutkimuksia. Merkittävin niistä on luonnollisesti se, mikä yksinkertaisesti toteaa ihmissilmän olevan kykenemätön havaitsemaan kaikki paitsiopäätöksen kannalta merkitykselliset kohteet syöttöhetkellä. Silmä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi nopea. Jokainen paitsiopäätös on siis valistunut arvaus. Hyvissä olosuhteissa (kaikki kohteet alle 60 asteen katselukulmassa ja sopivilla etäisyyksillä toisistaan sekä erotuomarista) silmä voi tehdä havainnot noin 0,2 sekunnissa. Epäedullisissa olosuhteissa aikaa pelkkien havaintojen tekemiseen saattaa kulua jopa yli sekunti. Aikahaarukassa 0,2-1,0 sekuntia kentällä ehtii kuitenkin tapahtua kohtuullisen paljon, kun liikutaan suurilla nopeuksilla.

Jos unohdetaan se, että paitsion havaitseminen ei fysiologisesti ole mahdollista, niin paitsioon liittyen on myös monia tutkimuksia, jotka havainnollistavat kahta perussyytä virheellisten tuomioiden takana. Nämä ovat katselukulmaan (trailing/leading – suomeksi ehkäpä jäljessä/edellä) liittyvät optiset hahmotusvirheet sekä niin kutsuttu flash-lag, joka tarkoittaa sitä, että suurella nopeudella eteenpäin liikkuvan kohteen arvioidaan tietyllä ärsykkeeseen perustuvalla havaintohetkellä (syöttöhetkellä) olevan edempänä kuin se onkaan. Katselukulma voi johtaa molemman kaltaisiin vääriin paitsiotuomioihin (liputus/ei-liputus), flash-lag on yhteydessä vain virheellisiin liputuksiin. Yhteenvetona paitsiosta voidaankin todeta, kuten eräs kotimainen kollegani asian hyvin muotoili: ”Toiset vaan arvaa vähän paremmin kuin toiset.”

Mitäs vielä? Niin. Howard Webbistä oli tehty ihan mielenkiintoinen case study, josta ilmenee kaverin fyysiset aktiviteetit 8 vuoden ajalta päättyen vuoteen 2010. En tiedä, sisältääkö tutkimuksen taulukko kaikki harjoitukset, sillä sen mukaan Webb on harjoitellut vuositasolla ainoastaan 200-300 tuntia, mikä tuntuu varsin vähäiseltä määrältä ammattilaistuomarille. Tietysti voi olla niinkin, että Howard tekee ja suunnittelee asioita sen verran laadukkaasti, että turhaa aikaa karsiutuu sitä kautta pois. Ehkäpä omassakin harjoittelussa olisi selvästi parantamisen varaa tässä valossa, sillä tunnit tuntuvat olevan riittävällä tasolla.

Siinäpä se tällä kertaa. Palaamme aiheeseen. Ensi viikolla käynnistyy Veikkausliiga. Nurmen tuoksusta ei tosin ole vielä puhettakaan.

1 26 27 28 29 30 47