Onatsulla värikäs ”debyyttikausi”

Erotuomariasiantuntija Timo Onatsu summaa KSETK:n haastattelussa kuluneen koronakauden annin ja vilkaisee hieman jo tulevaankin.

 

Vähänpä arvasi Palloliiton itäisen alueen erotuomariasiantuntija Timo Onatsu vuosi sitten uuteen pestiin astuessaan, kuinka värikäs debyyttikaudesta tulisikaan. Maaliskuussa niskaan pamahtanut koronapandemia sekoitti suuret suunnitelmat, mutta nyt loppuvuodesta 2020 taaksepäin katsellessaan Onatsu kokee kaiken sujuneen lopulta jopa yllättävän jouhevasti.

– Värikäs on vuosi ollut moneltakin kantilta. Kaikki alkoi suunnitellusti, mutta sitten tuli lockdown, ja kun se päättyi, niin pelit pyörähtivät käyntiin käytännössä kahdessa viikossa. Seurat teki kuitenkin hyvää duunia ja hyvin vähän oli erotuomaripuolellakaan mitään suurempia ongelmia.

– Osa tuomareista ei lähtenyt mukaan enää ollenkaan, kun koulutuksistakin osa piti vetää etänä. Korona on siis ollut yksi syy tuomarimäärän laskuun tai ainakin välivuoden viettoon. Jatkaneita tuomareita pystyttiin onneksi pitämään aktiivisina videokoulutuksilla ja akatemialaisilla oli jopa viikottaista toimintaa, Onatsu kertoo

Itäisellä alueella pelattiin koronavuonna lopulta peli-iltapelit mukaan luettuna 3456 jalkapallo-ottelua.

– Aikuisten pelejä oli noin 800. Itäisellä alueella jäi pois toiminnasta 50 joukkuetta, joten luonnollisesti pelien määräkin normivuodesta jonkin verran tippui, Onatsu ynnäilee exceleistään.

Muutama tuomareiden ”ohari” moiseen määrään luonnollisesti mahtui.

– Osalle aluetta tämä oli ensimmäinen kausi, kun asettelut, palkkiot ja esteet kulkivat Tason kautta, joten joitakin laiminlyöntejä tapahtui, mutta lopulta yllättävän vähän. Paljon sen sijaan tuli kyselyjä palkkioiden maksatuksesta ja muusta. Voin sanoa, että lockdownin jälkeen tuntui 24/7 puhelin soivan ja whatsapp-viestejä ja tekstiviestejä ja sähköposteja pukkaavan mitä erilaisimmista asioista. Nämä tekniset haasteet saatiin kuitenkin lopulta taklattua, Onatsu huokaa.

 

Pienemmät paikka-

kunnat huolenaiheena

 

Uuden pestin myötä Timo Onatsu on päässyt katsomaan erotuomaritoimintaa aiempaa laajemmalta alalta – itäisen alueen kaikilta kulmilta on paljastunut omat erikoisuutensa, toimintamallit ja lajikulttuurit.

– Erilaisia murteita on ainakin saanut kuulla, Onatsu hekottelee.

– Täällä Keski-Suomessa on esimerkiksi 80 koulutettua tuomaria, joiden joukossa on niin uusia, nuoria kuin kokeneitakin. Sitten taas on jokin Etelä-Savon alue, eli Mikkeli-Savonlinna-Pieksämäki, josta puuttuu noin 30 tuomaria pelimäärään nähden. Tuolla alueella on nyt 51 tuomaria ja ikärakennekin varsin vanha.

Maakuntakeskukset siis vetävät vielä nuoria puoleensa, mutta vähänkään syrjemmässä on jo vaikeampaa.

– Pohjois-Savossa on sinänsä hyvä määrä tuomareita, 94, mutta Iisalmesta ja Varkaudesta ei löydy käytännössä yhtään Kolmosen tason tuomaria, vaikka niitä pelejä siellä kuitenkin on. Tämä tekee joukkueille kustannuksia. Iisalmen kymmenestä tuomarista lisäksi kaikki ovat jollain tapaa joukkueissa mukana, joten se luo asetteluille omat ongelmansa.

– Imatralta ja Lappeenrannasta löytyy 53 tuomaria ja siellä pystyttäisiin vetämään jopa enemmänkin pelejä, vaikka ikäjakauma onkin joko vain vanhaa tai aivan nuorta. Joensuun alueella

taas olisi selkeästi enemmän pelejä tarjolla sieltä nyt löytyville 36 tuomarille, luo Onatsu katsausta alueen arkitodellisuuteen.

 

”Kuinka nopeasti

pääsee Veikkausliigaan?”

 

Keski-Suomen peruskurssille löysi tiensä kymmenen uutta tuomarinalkua.

– Peruskurssit käytiin valtakunnallisesti puoliksi etänä, mutta osin myös lähiopetuksena: Kuka tahansa voi opiskella säännöt, mutta on mielestäni tärkeää nähdä eleet ja ilmeet, nähdä, kuinka kaikki on sisäistetty.

– Innokkaita ja mukana olevia tyyppejähän siellä taas oli; eräs entinen peluri kysyikin heti ensimmäiseksi, että ”kuinka nopeasti pääsee Veikkausliigaan?” Näitä nuoria pitää meidän saada nyt vain aktiivisesti pommitettua eteenpäin. Fysiikasta ja peliälystä se ei heidän kohdallaan ainakaan jää kiinni, Onatsu toteaa.

Keski-Suomen alueen tason Onatsu kokee hyväksi, mutta haasteitakin löytyy.

– Meiltä puuttuu se välimassa, eli 18-30-vuotiaat. Heitä ei ole kovin montaa. Toki täältä on moni muuttanut opiskelujen jälkeen pois, mutta eihän se ole meiltä pois, jos saamme täältä jollekin lahjakkuudelle hyvän pohjan luotua ja hänet vielä muualla jatkamaan tuomarointia

– Kokeneilla jyyrillä ei ehkä jalka enää riitä, mutta he pystyvät omalla osaamisellaan, pelinohjaamisella ja -tunnistamisella auttamaan paljon. Aina kun vanhemmasta päästä joku lopettaa, niin sieltä lähtee äkkiä useampi sata peliä pois, joita ei pysty kaikille heti laittamaan, Onatsu muistuttaa.

Keski-Suomen kärkituomaristo on varsin kapea: Jani Laaksonen vihelsi Veikkausliigaa, Minka Vekkeli teki näyttävän paluun Kansallisen liigan tuomarikaartiin, Paavo Komppa toimi liiga-avustavana ja Alister Gul avustavana kuudessa Ykkösen pelissä. Veikkausliigassa nähtiin keskisuomalaista erotuomariosaamista myös tarkkailutehtävissä Vesa Pohjosen, Jouni Aapajärven ja Mikko Lehtolan toimesta.

– Lisää tarkkailuja eri näkövinkkeleistä tarvittaisiin jatkuvasti. Budjetista löytyisi lisävarojakin tähän, Onatsu vinkkaa.

Treenipelit Tasoon,

jatkokurssi etänä?

 

Joulun jälkeen ryhdytään Palloliiton toimistollakin katselemaan jo tarkemmin kohden pelikautta 2021. Rivituomareille ehkä näkyvimpänä uudistuksena on tulossa työn alla ollut harjoitusotteluiden siirtyminen Tasoon.

– Pyritään siihen, että seurat ilmoittaisivat pelit Tasossa ja niitä halukkaat ja riittävän luokituksen omaavat tuomarit voisivat käydä sieltä ottamassa. Toinen vaihtoehto on, että asettelija tai erotuomarikerho katsoisi siihen sopivan tuomarin. On vielä keskustelun alla se, mikä olisi järkevin tapa tämä toteuttaa. Seurat tietysti tekevät jatkossakin kuten haluavat, mutta tuomareillehan tämä olisi simppelein systeemi, kun ei tarvitsisi täytellä ylimääräisiä lippulappusia.

Ensimmäiset jatkokurssit on perinteisesti pidetty jo tammikuun lopulla, mutta koronan vuoksi koulutuskalenterinkin kanssa ollaan varpaillaan.

– Laitoin jo kalenteriin jatkokurssin tammikuulle, mutta katsotaanpa nyt, jos se pidetään jonkinlaisena etäkurssina. Joulun jälkeen olemme viisaampia. Tulossa ei ole mitään suuria sääntömuutoksia, joten senkään takia ei ole syytä hoppuilla, Onatsu kertoo,

 

Oma kv-ura päätökseen

 

Futsal-puolella pelikausi on ehtinyt keskeytyä jo kahdesti, kun ensin keväällä ja nyt loppuvuodesta on pelit jouduttu pääsarjatasoa lukuun ottamatta laittamaan koronan takia jäihin

– Kesän jälkeen näytti tilanne hyvältä, mutta uusi lockdown on vaikuttanut futsal-koulutettavien määrään. Koko alueella on nyt jopa puolet vähemmän futsal-tuomareita kuin viime vuonna.

– Keski-Suomessa pystytään jouhevasti tämä kausi näillä peli- ja tuomarimäärillä viemään läpi, kun saimme viisi uutta futsal-tuomaria. Sitten taas esimerkiksi Varkaudessa on vain yksi futsal-tuomari ja hänkin nyt armeijassa!

Timo Onatsu on itse luonut komean uran juuri futsal-tuomarina. Eräänlainen virstanpylväs ja päätepiste koettiin marraskuussa Kyproksella, kun Onatsu tuomitsi viimeiset kansainväliset pelinsä. Ura kotimaan liigakentillä kuitenkin jatkuu.

– Siihen reissuun oli hyvä lopettaa kv-pelit. Saa nuoremmat miehet tulla tilalle – vaikka tuo meidän Paavo Komppa sitten. Katsotaan nyt täällä kotimaassa, kuinka kauan jatketaan; jos nuo nuoremmat minut joskus lyhyissä testeissä voittaa, niin harkitaan lopettamista sitten, 47-vuotias Onatsu naurahtaa.

 

Teksti: Paul Lipiäinen

Kuvat: Ville Koskiniemi